Uusi, suomalaistakin geenipankkitietoa hyödyntänyt tutkimus tuo kahvinystäville hyviä uutisia. Tutkimuksessa veren pitkäkestoisesti korkealla pysyvät kofeiinipitoisuudet liitetään nimittäin pienempään kehon painoon, rasvakudoksen määrään sekä vähentyneeseen kakkostyypin diabetesriskiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta kahvin metaboliaan vaikuttavaa geeniä, CYP1A2 sekä AHR, joissa ilmenevät geenivariaatiot vaikuttavat kofeiinin aineenvaihduntaan ja sen poistumiseen kehosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että niin sanotusti hitaasti kofeiinia metaboloivat, eli henkilöt, joilla kofeiini säilyy elimistössä suhteellisesti enemmän ja pidempään, omaavat suotuisia terveysvaikutuksia suhteessa henkilöihin, joiden kofeiinin aineenvaihdunta toimii tavanomaista nopeammin. Vaikka hitaan kofeiiniaineenvaihdunnan omaavat joisivat määrällisesti kahvia vähemmän, heidän verenkierrossaan kofeiinitasot säilyvät korkeampina pidempään.
Tutkimuksessa tämä pitkäkestoisesti korkeampana pysyvä kofeiinitaso liitettiin alhaisempaan painoon ja rasvakudoksen määrään sekä vähentyneeseen kakkostyypin diabetes riskiin. Kyseiset geenivariaatiot eivät sen sijaan näytä tarjoavan suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta.
Tutkijat muistuttavat, että kyseessä on yksittäinen tutkimus, jossa vain muutamaa geenivariaatiota tarkastellaan erillään muista geeneistä ja geenien ympäristövaikutuksista. Toisin sanoen, ennen kuin voidaan julistaa veren kofeiinitasojen ja kahvinjuonnin vaikuttavan positiivisesti painoon ja diabetekseen, tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Lisäksi tutkijat varoittavat kahvin ja muiden kofeiinia sisältävien juomien joskus korkeasta sokeri- tai rasvapitoisuudesta, jolla on luonnollisesti oma vaikutuksensa kehon painon ja rasvakudoksen määrään.
Vajavaisuudestaan huolimatta tutkimus on kuitenkin omiaan vahvistamaan käsitystä siitä, että kahvi ja sen sisältämä kofeiini omaavat kenties huomattaviakin terveysvaikutuksia.
Lähde: BMJ Medicine 17.3.2023